Kävin kuuntelemassa Color Dolorin uuden levyn Wonderchild julkkarikeikan Korjaamolla lauantaina. Stinan ääni lumosi jälleen. Stina Koistista on laulajana verrattu Björkiin, mutta Kate Bush olisi kenties lähempänä totuutta, mikäli vertailukohtaa on pakko etsiä. Minusta pakko ei ole, koska Stina laulaa täysin ainutlaatuisella, omalla tavallaan. Ei pidä toki unohtaa bändiä kokonaisuutena. Musiikki on luonteikasta ja soitto tarkkaa.
Wonderchild on levynä välillä raivokas, rokki ja herkkä, biisistä ja fiiliksestä riippuen. Melodinen ja kaunis Always By Himself nousi suosikikseni. Owl & Rat taas kiehtoi leikkisällä fiiliksellä ja julman graafisen taustatarinansa takia. Kyseessä oli uni, jossa pöllö ja rotta olivat syöneet toisiaan niin kauan kunnes jäljellä oli vain kaksi mahalaukkua.
Ihanaa, että tällaista musiikkia tulee Suomesta. Toivottavasti jatkoa levylle seuraa pian ja paljon.
Wonderchild saatavilla ainakin Levykauppa Äxästä, Color Dolorin tulevat keikat löytyvät facebookista. Uusimmassa Me Naisissa on Stinasta juttu.
kulttuurikuikulit 